Aistihavainnot: koiran aikakäsitys

Koira mittaa aikaa eri tavalla kuin me, tapahtuipa se koirien vuosissa tai ei.

Sanotaan, että koira on aina yhtä iloinen omistajan palatessa kotiin, olipa hän sitten poissa viisi minuuttia tai kolme päivää. Tämän ajatellaan olevan sen ansiota, että karvaisilla ystävillämme ei ole käsitystä ajasta. Onko siinä sitten mitään totuutta? Kuinka koirat oikein mittaavat aikaa?

Tämä on itseasiassa hyvin mielenkiintoinen aihe, ja siksipä ajattelimme, että sitä pitäisi hiukan valottaa.

Kuinka koirat mittaavat aikaa?

Me ihmiset voimme mitata aikaa omistamiemme kellojen ansiosta. Moni sanoo voivansa arvata ilman kelloakin, mikä aika milloinkin on. Mutta tämä johtuu siitä, että meillä on ollut kelloja ennenkin, ja pystymme mieltämään päivänvalon määrän likimääräiseen kellonaikaan, jota tiedämme sen kokemuksesta merkitsevän.

Mutta koirat menevät tässä asiassa pidemmälle. Ne mittaavat aikaa vuorokausirytmillä ja aistihavainnoilla. Aiomme nyt katsoa kumpaakin.

Vuorokausirytmiin nojautuva aikakäsitys

Aiheen avaamiseksi tulisi ensimmäiseksi tietää, mitä vuorokausirytmit ovat. Nämä rytmit ovat yhteydessä kaikkiin koiran vaistonvaraisiin impulsseihin, kuten syömiseen, juomiseen, paritteluun ja leikkimiseen.

Nämä rytmit liittyvät tiiviisti Maan kiertoon ja kiertosarjoihin, joten ne ovat prosesseja, jotka ovat yhteydessä valoon ja pimeyteen pitkin päivää.  Eläimen biologinen kello mielletään siten näihin sarjoihin liittyväksi – se on valon ja pimeyden havaitsemista ja niihin liittyvän vaiheen käsittämistä.

Eläin kykenee esimerkiksi tunnistamaan ilta- ja aamukuuden välillä seuraavat kehonsa muutokset:

• 18:30 – maksimiverenpaine
• 19:00 – korkein ruumiinlämpö
• 21:00 – melatoniinin eritys
• 22:30 – suoliston liikkeiden lakkaaminen
• 2:00 – erittäin syvä uni
• 4:30 – matalin ruumiinlämpö.

Seuraavat muutokset tapahtuvat aamu- ja iltakuuden välillä:

• 6:45 – verenpaine nousee
• 7:30 – keho lakkaa erittämästä melatoniinia
• 8:30 – suoliston liikkeet
• 10:00 – valpas tila
• 14:30 – hyvä koordinaatio
• 17:30 – lihastehokkuus.

Koira tietää kellonajan vuorokausirytmien ansiosta. Näitä rytmejä tulisi kunnioittaa aina koiraa opetettaessa, koulutettaessa ja silloin, kun se on kilpailemassa. Tällä tavalla koiraa voidaan auttaa saavuttamaan paras fyysinen ja henkinen suorityskyky ilman, että sille aiheutuu vahinkoa.

Aikakäsitys: aistihavainnot

Aivan kuten mekin voimme kokea ajankulun aistejamme käyttämällä, koirat voivat hahmottaa aikaa omilla aisteillaan.

Esimerkiksi on niin, että vaikka ne näkisivät asiat mustavalkoisina, ne voivat päätellä ikkunoista tulvivan valon määrästä, milloin omistaja palaa takaisin kotiin.

Hajuaisti on toinen aisti, jolla on keskenen rooli koiran aikakäsityksessä. Kun omistaja siirtyy kauas kotoa, hänen hajunsa heikentyy, joten koira tietää hänen jo lähteneen. Mutta kun omistaja lähestyy, koira pystyy haistamaan hänet metrien päästä, ja se muistaa tuon hetken ja tunnistaa sen omistajan päivittäisenä kotiintulohetkenä. Hajuaisti on koiraeläinten aisteista se, joka on eniten yhteydessä muistiin.

Yhteenvetona voidaan siis sanoa, että koiran aikakäsityksellä on paljon tekemistä sen vaistojen kanssa. Koirat voivat yhdistää tapahtumat ympärillään siihen tilanteeseen, josta ne löytävät itsensä jälkeenpäin. Sen takia koira ei ole yhtä iloinen silloin, kun omistaja on ollut poissa viisi minuuttia kuin silloin, kun kyseessä on kolmen päivän poissaolo. Vaikka koirilla ei olekaan kelloja, ne ymmärtävät, että mainitsemamme vuorokauden sarjat ovat tapahtuneet monesti, kun omistaja on ollut poissa pitkän aikaa.