9 faktaa marsuista

Kirjoittanut ja tarkastanut biologi Paloma de los Milagros

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Etelä-Amerikasta kotoisin oleva marsu on nykyään suosittu lemmikkieläin etenkin länsimaissa. Kaikille nämä pienet jyrsijät eivät kuitenkaan ole tuttuja, joten haluamme tänään jakaa yhdeksän faktaa marsuista.

Lemmikkinä pidettävää Cavia porcellus -marsulajia ei tavata lainkaan aidosti luonnonvaraisena. Kesymarsun arvellaan kehittyneen useista eri kantamuodoista. Brasilian seudulla tosin elää marsupopulaatioita, joiden oletetaan polveutuvan villiintyneistä kesymarsuista.

Marsut ovat paitsi suloisia ulkonäöltään, myös erittäin lempeitä ja seurallisia luonteeltaan, mikä lienee vaikuttanut niiden suosioon lemmikkeinä. Marsut ovat melko pitkäikäisiä ja voivat elää hyvässä hoidossa jopa kahdeksanvuotiaaksi.

9 faktaa marsuista

Rodut

Kaikki marsut eivät suinkaan ole samanlaisia, vaan olemassa on useita marsurotuja. Rodut jaetaan pitkä-, karkea- ja lyhytkarvaisiin sekä täysin karvattomiin. Nämä rodut poikkeavat toisistaan paitsi turkin tyypin, myös värin ja koon perusteella.

Kommunikaatio

Etelä-Amerikassa marsuja kutsutaan perinteisesti cuy-nimellä. Nimi juontaa juurensa tämän jyrsijän kommunikointiin käyttämästä terävästä äänestä. Marsut ääntelevät keskenään lähes jatkuvasti, käyttäen laajaa valikoimaa erilaisia ääniä. Myös ihminen oppii nopeasti ymmärtämään lemmikin erilaisten ännähdysten merkityksen.

Yhteisö

Marsu on sosiaalinen eläin, joka viettää luonnossa usein aikaa viiden tai useamman yksilön laumassa. Myös vankeudessa eläessään marsu tarvitsee seurakseen lajitoverin, ja tämä on otettava huomioon, kun marsu hankitaan lemmikiksi. Lajitoverin seurasta huolimatta marsu tarvitsee aina myös omistajansa aikaa ja seuraa.

Kasvissyöjä

Marsut ovat kasvissyöjiä, jotka syövät luonnossa erilaisia siemeniä, hedelmiä, vihanneksia ja lehtivihanneksia. Lemmikkimarsun hoidossa oikeanlainen ruokinta on kaiken a ja o.

Kuivaheinä ja C-vitamiini ovat marsulle välttämättömiä, ja sen on saatava niitä joka päivä. Marsun ruoansulatus perustuu sen suoliston bakteerikannan toimintaan, ja tämä bakteeristo tarvitsee heinää pysyäkseen hengissä. Koska marsun elimistö ei tuota C-vitamiinia, eläimelle on annettava vitamiinilisää juomaveden tai ruoan seassa.

Markkinoilla on erilaisia marsuille sopivia kuivaruokia. Siemenseoksia ja pellettejä valittaessa on varmistettava, ettei ruoka ole liian rasvaista.

Hampaat

Marsun hampaat kasvavat läpi koko sen elämän, joten sen on saatava kuluttaa hampaitaan jyrsimällä. Tarpeeksi kortinen ja karkea kuivaheinä kuluttaa marsun hampaita tehokkaasti, minkä lisäksi lemmikille voidaan tarjota viihdykkeeksi ja hampaita kuluttamaan esimerkiksi vähäsuolaista kovaa leipää tai myrkyttämättömien puiden oksia.

Näkökyky

Vaikka marsulla onkin yleisesti ottaen hyvä näkökyky, siinä on omat heikkoutensa. Marsujen on esimerkiksi vaikea arvioida etäisyyksiä ja korkeuksia, mikä tekee eläimestä alttiin putoamiselle ja esineisiin törmäämiselle. Marsua ei saakaan missään nimessä jättää korkean esineen päälle ilman valvontaa.

Koprofagia

Ihmisen silmään epämiellyttävin asia marsuissa lienee se, että jänisten, koirien ja monien muiden eläinten tavoin, marsut harjoittavat koprofagiaa, eli ulosteen syömistä. Marsu toimii näin, koska se saa ulosteesta tarvitsemiaan ravinteita ja hivenaineita. Ulosteiden syömättä jättäminen saattaa aiheuttaa jopa erilaisia puutosoireita.

Eläinkokeet

Marsua kutsutaan englanniksi guinea pig -nimellä, ja samaa termiä käytetään myös koekaniinista. Tämä johtuu siitä, että marsuja käytetään valitettavasti edelleen monissa eläinkokeissa – paitsi esimerkiksi lääkkeiden, kosmetiikan ja puhdistusaineiden testauksessa, myös kognitiivisten prosessien tutkimisessa nopean oppimiskyvyn vuoksi.

Käyttö ihmisruokana

Marsu kesytettiin Andeilla alun perin ihmisravinnoksi, ja marsun liha on edelleen monessa maassa yleisesti käytetty raaka-aine. Marsun lihassa on runsaasti proteiinia ja vähän rasvaa, ja sen kuvaillaan maistuvan jäniksen ja kanan lihan yhdistelmältä.