7 asiaa lemmikin kuolemasta yli pääsemiseksi

Kun lemmikki astuu elämään, se on ensimmäisestä päivästä lähtien osa perhettä. Ihmiset, joilla ei ole koskaan ollut omaa lemmikkiä, harvoin ymmärtävät omistajan ja eläimen välille muodostuvaa sidettä ja rakkautta. Valitettavasti tuolla suhteella on kääntöpuolena se eron aiheuttama tuska, jonka jokainen lemmikinomistaja joutuu jossain vaiheessa kokemaan. Näitä hetkiä varten jaamme tänään 7 asiaa lemmikin kuolemasta yli pääsemiseksi.

7 asiaa lemmikin kuolemasta yli pääsemiseksi

Kun lemmikin viimeiset hetket ovat käsillä, omistajan päässä pyörii satoja kysymyksiä. Niihin onkin hyvä etsiä itselleen vastauksia ennemmin kuin myöhemmin, sillä se auttaa rakkaan ystävän menettämisen käsittelyä.

1. Miltä minusta tuntuu?

Jokainen reagoi rakkaan menettämiseen eri tavalla, mutta seuraavat tunteet ovat hyvin tavallisia:

• Kieltäminen. Saatat nähdä lemmikkisi suloiset kasvot edelleen joka suunnalla mihin vain käännät katseesi. Tämä johtuu siitä, ettet ole vielä täysin valmis hyväksymään sitä tosiasiaa, että lemmikkisi on poissa. Älä kuitenkaan huolestu, sillä se vie aikansa. Päivä päivältä elämä kuitenkin jatkuu, ja lopulta tulet hyväksymään tosiasian kohtaamastasi menetyksestä.
• Syyllisyys. Saatat uskoa, että jollakin tavalla lemmikkisi kuolema oli sinun syytäsi. Tai että et huolehtinut lemmikistäsi tarpeeksi hyvin sen vielä ollessa elossa. Jos lemmikkisi kuoli johonkin sairauteen, sinusta saattaa tuntua siltä että et tehnyt tarpeeksi diagnoosin saamiseksi ajoissa. Mutta älä syytä itseäsi. Fakta on se, että eläimet, niin kuin kaikki ihmisetkin, kuolevat. Kun aika koittaa, se koittaa, eikä ole mitään mitä kukaan, sinä mukaanlukien, olisit voinut tehdä asian muuttamiseksi.
• Viha. Saatat huomata reagoivasi tilanteeseen jopa suuttuen. Kohdistat ehkäpä vihaasi lemmikkiäsi hoitaneeseen eläinlääkäriin, tai vaikkapa hidastelleeseen liikenteeseen joka sai sinut myöhästymään eläinlääkärin vastaanottoajaltanne. Mutta henkilöitä tai tilanteeseen johtaneita sattumia on turha syyllistää. Vaikka mikä tahansa noista asioista olisi mennyt toisin, on silti todennäköisintä että lemmikkisi olisi silti poissa.

2. Onko tämä tuska normaalia?

Kyllä on. Kuten mainitsimme, eläimestä tulee meille tärkeä osa perhettämme, joten tunnemme menetyksen tuskan intensiivisesti. Jotkut ihmiset eivät sitä välttämättä ymmärrä, mutta älä koskaan häpeile näyttää tunteitasi ja lemmikkisi kuoleman aiheuttaman tuskan paljastamista läheisillesi. Itkeminen on tärkeää ylipääsemisen kannalta.

3. Kuka voisi lohduttaa minua?

Harkitse, olisiko joku perheenjäsenistäsi tai ystävistäsi sellainen, kenelle voisit jakaa tunteesi. Ehkäpä joku heistä rakasti lemmikkiäsi myös tai ainankin ymmärsi kuinka läheisiä te olitte keskenänne. Voit myös yrittää etsiä henkilön, joka on myös kokenut saman tilanteen itse. Kuka tahansa lemmikkinsä menettänyt osaa olla ymmärtäväinen nähdessään muiden läpi käyvän saman tuskan.

4. Pitäisikö minun olla paikalla lemmikin viimeisinä hetkinä?

Eutanasia on aina vaikea päätös, mutta joissain tilanteissa se on pakko tehdä eläimen kärsimyksen lopettamiseksi. Rakkaan lemmikin eutanasia voi olla omistajalle jollakin tapaa jopa raskaampaa kuin eläimen kuoleminen vanhuuteen tai esimerkiksi onnettomuudessa. Joka tapauksessa uskomme, että se, että pysyttelee lemmikin vierellä sen viimeisillä hetkillä, pitämässä kiinni sen tassusta tai rapsuttamasta sitä korvan takaa, on suurin mahdollinen uskollisuuden ja rakkauden osoitus.

Joillekin tällainen tilanne on kuitenkin liikaa, mikä on sekin ymmärrettävää. Jokainen ihminen on erilainen ja jokaisen on mietittävä, mikä on paras vaihtoehto omalla kohdalla.

5. Mitä teen lemmikin jäännöksille?

Tämä ajatus on yks puistattavimmista, joita käymme läpi lemmikkimme kuoleman lähestyessä. Mutta myös käytännöt asiat on hoidettava. Jotkut haluavat haudata lemmikkinsä esimerkiksi pihalleen, toiset taas päätyvät tuhkaukseen. On olemassa jopa lemmikkien hautajaisia järjestäviä yrityksiä. Päätös on sinun.

6. Kuinka selitän asian lapsilleni?

Tämä on hyvin herkkä puheenaihe. Rehellisyys maan perii, niin kuuluu vanha sanonta ja olemme tässä asiassa samaa mieltä. On kuitenkin tärkeää olla hienovarainen kerrottaessa perheen pienimmille lemmikin kuolemasta. Suosittelemme kuitenkin varomaan tulkinnanvaraisia sanontoja kuten “pois nukkuminen”, sillä joissakin lapsissa tämä herättää vain luonnollisen reaktion kysyä lisää yksityiskohtia asiasta, tai he saattavat jäädä jopa odottamaan lemmikin paluuta.

7. Pitäisikö minun adoptoida uusi lemmikki?

Tämä on hankala kysymys ja sinä itse olet ainoa joka pystyy siihen vastaamaan. Yleensä on kuitenkin suositeltavaa antaa ajan kulua ja ottaa rauhassa aikaa itselleen edesmenneen ystävän kuoleman suremiseen. Sillä tavoin sitten kun aika on kypsä, olet valmis tarjoamaan jälleen rakkautta uudelle pörröiselle kaverille tasapainoisessa ympäristössä.