6 yksiavioista eläinlajia

Maapallolla elää monta yksiavioista eläinlajia, joista tunnetuimpia lienevät joutsenet ja sudet. Yksiavioisuudella on eläinten parissa selviä etuja, sillä eläinpari voi yhdessä turvata paremmin jälkeläistensä selviytymisen, minkä lisäksi pariskunnan osapuolet voivat olla melko varmoja siitä, että ne voivat lisääntyä myös tulevaisuudessa. Tuoreet tutkimukset ovat myös antaneet viitteitä siitä, että yksiavioisilla eläinlajeilla on yhteisiä geneettisiä ominaisuuksia, jotka suosivat yksiavioisuutta.

Seuraavaksi esittelemme kuusi yksiavioista eläinlajia, joiden yksilöt pariutuvat saman kumppanin kanssa koko elämänsä ajaksi.

6 yksiavioista eläinlajia

Gibbonit

Gibbonit on kaakkoisaasialainen apinaheimo, johon kuuluu luokittelusta riippuen 14-19 eri lajia. Nämä 35-40 vuotta elävät apinat ovat pariuskollisia, ja gibbonipari ja niiden jälkeläiset asuvat omalla reviirillään, joka voi olla jopa 50 hehtaarin kokoinen. Gibbonit puolustavat oman henkensä uhalla paitsi reviiriään, myös perhettään.

Gibbonit saavuttavat sukukypsyyden verrattain myöhään, noin viiden vuoden iässä, minkä jälkeen ne etsivät itselleen kumppanin, jonka kanssa pysyvät usein loppuelämänsä. Ne saattavat kuitenkin pettää kumppaniaan ja jopa erota ja palata takaisin yhteen. Pariskunta kasvattaa jälkeläisensä yhdessä.

Susi

Nämä petoeläimet elävät laumassa, joka koostuu koko elämänsä yhdessä viettävistä pareista. Lauman muiden jäsenten välinen sosiaalinen hierarkia on riippuvainen alfauroksesta ja sen kumppanista. Kaikki yksilöt auttavat lauman pentujen kasvattamisesta ja opettamisesta.

Majava

Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että jotkut rakastetuimmista yksiavioisista lajeista eivät todellakaan halua nähdä vaivaa uuden kumppanin löytämiseksi. Majava on yksi näistä lajeista. Sitä, miten majavat löytävät kumppaninsa, ei vielä tiedetä tarkkaan, mutta kun näin käy, majavapari pysyy yhdessä lopun elämäänsä. Tämä pätee kuitenkin ainoastaan eurooppalaisiin majaviin, sillä niiden pohjoisamerikkalaisten serkkujen tiedetään tapailevan kumppaninsa ohella myös muita lajitovereitaan.

Pariutumisen lisäksi yksi majavan elämän tärkeimmistä tehtävistä on patojen ja pesien rakentaminen omalle elinalueelleen. Vaikka majavat huolehtivatkin jälkeläisistään, ne joutuvat myös työskentelemään auringonnoususta auringonlaskuun, jotta virtaava vesi ei tee niiden vaivannäköä tyhjäksi. Majavilla yksiavioisuus ja ryhmätyö sulautuvatkin saumattomasti yhteen.

Joutsen

Yli 90 prosenttia linnuista on yksiavioisia, mutta urosjoutsenen sitoutuminen puolisoonsa on maininnan arvoinen. Toisin kuin monet muut linnut, urosjoutsen ei ainoastaan auta naarasta rakentamaan pesää, vaan myös hautoo munia ja ottaa monella tapaa perinteisen naaraslinnun roolin. Joutsenet esitetään usein rakkauden symbolina, mikä onkin sopivaa, sillä ne kaartavat paritellessaan kaulansa toisiaan kohden muodostaen niillä sydämen sekä nostavat siipiään ja kumartavat.

Kultatöyhtöpingviini

Kultatöyhtöpingviini on joutsenen ohella toinen monista yksiavioisista lintulajeista. Se poikkeaa monista muista linnuista tavassaan osoittaa kiintymystä. Kultatöyhtöpingviinit nimittäin tanssivat nähdessään kumppaninsa. Ne pörhistävät rintaansa, heiluttavat päätään puolelta toiselle ja päästävät kurlutusääniä. Isäpingviini hoitaa poikasta äidin metsästäessä ruokaa.

Schistosoma mansoni

Schistosoma mansoni on halkiomatoihin kuuluva loinen, joka aiheuttaa ihmisessä skistosomiaasia. Vaikka tässä loisessa ei olekaan ihmisen näkökulmasta mitään romanttista, se on yksi harvoista yksiavioisista matolajeista – huolimatta siitä, että madot elävät ihmisen sisällä. Tämä sisäloinen tunkeutuu ihmisen elimistöön ihon karvatuppien kautta, ja pariskunta voi tuottaa jopa 300 munaa päivässä.