6 huomioitavaa asiaa ennen matelijan hankintaa lemmikiksi
Kirjoittanut ja tarkastanut biokemisti Luz Eduviges Thomas-Romero
Ennen matelijan hankintaa lemmikiksi on tärkeää ymmärtää, mitä kyseisen eläimen lajityypilliset tarpeet ovat. Matelija on hyvin erityyppinen lemmikki kuin kissa, koira tai muu nisäkäs, joten se myös tarvitsee erilaisen elinympäristön elääkseen pitkän ja hyvän elämän. Mitään lemmikkiä ei tule hankkia hetken mielijohteesta, ja sama pätee matelijaan, olipa kyseessä sitten käärme, kilpikonna, gekko tai muu eläin. Lemmikistä huolehtimiseen on sitouduttava vuosien ajaksi.
6 huomioitavaa asiaa ennen matelijan hankintaa lemmikiksi
1. Eläinlääkärihoidon varmistaminen
Kaikki matelijat lasketaan eksoottisiksi lemmikeiksi, eikä jokaisella eläinklinikalla suinkaan ole osaamista ja välineitä matelijoiden perinpohjaiseen hoitoon. Suurimmalla osalla klinikoista pystytään suorittamaan vain perustutkimuksia ja hoitamaan yksinkertaisia terveysongelmia. Ennen matelijan hankintaa lemmikiksi kannattaa varmistaa, että oman asuinympäristön lähellä on matelijoihin erikoistunut eläinklinikka tai vähintään eläinlääkäri, joka pystyy hoitamaan yleisimpiä matelijoiden terveysongelmia.
2. Hyvän elinympäristön varmistaminen
Elinympäristö ei ole sama asia kuin häkki. Vaikka lemmikin kuljettamiseen tarvitaankin häkki tai kantolaatikko, terraario on sen varsinainen koti ja elinympäristö. Terraarion täytyy pitää sisällään kaikki eläimelle turvallisen ja mukavan elämän takaavat asiat, kuten ruokaa, vettä, piilopaikkoja ja lämmönlähteen. Ennen lemmikin hankkimista on selvitettävä, millaiset elinolosuhteet juuri kyseinen laji tarvitsee elääkseen laadukasta elämää.
3. Sopivan lämpötilan varmistaminen
Matelijat ovat vaihtolämpöisiä eläimiä, joilla on hyvin rajallinen kyky säädellä omaa ruumiinlämpöään. Tämän vuoksi iso osa niistä tarvitsee ulkoisen lämmönlähteen terraarioonsa. Luonnossa matelijat lämmittävät ja jäähdyttävät elimistöään vuorotellen siirtyen auringonpaisteen ja varjon välillä. Myös terraario-oloissa eläimelle on tarjottava mahdollisuus säädellä ruumiinlämpöään siirtymällä lämpimän ja viileän alueen välillä. Päiväaktiivisilla, auringossa paistattelevilla eläimillä tulee lisäksi olla lämpölampulla varustettu noin 45-50-asteinen paistattelupaikka.
4. Eläimen ruokailutapojen selvittäminen
Hyvän elinympäristön takaamisen lisäksi toinen tärkeimmistä asioista matelijalemmikin hoidossa on sen ruokinta. Matelijoilla on hyvin erityiset vaatimukset ruokavalion ja ruokailutottumusten suhteen, eikä niitä voi ruokkia samanlaisella teollisella lemmikinruoalla kuin kissoja ja koiria. Ravinto on aina lajikohtaista, eikä kaikille matelijoille voi syöttää samanlaista ruokaa. Tärkeää on, että ravinto vastaa mahdollisimman hyvin lajin luontaista ravintoa. Ennen matelijan hankintaa on syytä selvittää eläinlääkäriltä tai muulta matelijoihin erikoistuneelta asiantuntijalta, millaisen ruokavalion tuleva oma lemmikki tarvitsee.
5. Eläimen biologisten tarpeiden selvittäminen
Luonnossa monet matelijat horrostavat kylminä vuodenaikoina, mikä varmistaa selviytymisen kylmien säiden läpi. Myös joillekin lemmikkimatelijoille on järjestettävä mahdollisuus talvihorrokseen.
6. Tautien leviämisen ehkäiseminen
Aivan kuten muutkin eläimet, myös matelijat voivat levittää tiettyjä tauteja toisiinsa ja jopa ihmisiin. Ihmiseen voivat tarttua esimerkiksi matelijoiden kantamat salmonellabakteerit, jotka aiheuttavat suolisto- ja yleisinfektioita. Salmonellaa esiintyy lähes kaikilla matelijoilla, joskaan se ei yleensä sairastuta niitä. Vaikka lemmikki kantaisikin salmonellabakteeria, omistaja ei normaalitilanteessa tarvitse salmonellahoitoa. Salmonella leviää matelijoiden ulosteen kautta, mistä se voi tarttua esimerkiksi omistajan vaatteisiin tai iholle. Jos tauti pääsee leviämään eläimen sisäelimistä ulosteen kautta, antibioottihoito on omistajalle tarpeellinen.
Salmonellatartunnan ehkäisemiseksi kannattaa noudattaa seuraavia ohjeita:
- Käsien huolellinen peseminen vedellä ja saippualla eläimen käsittelyn jälkeen tai eläimen kanssa kontaktissa olleen esineen koskettamisen jälkeen.
- Eläimeen kosketuksissa olleiden vaatteiden peseminen.
- Eläimen pitäminen poissa keittiöstä ja ruoan lähettyviltä.
- Eläimeltä vapaana kodissa kulkemisen estäminen.
- Terraarion ja muun eläimen elinympäristön puhtaudesta ja hygieniasta huolehtiminen.
- Eläimen pitäminen poissa kasvojen lähettyviltä.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Warwick, C., Lambiris, A. J., Westwood, D., & Steedman, C. (2001). Reptile-related salmonellosis. Journal of the Royal Society of Medicine, 94(3), 124-126.
- Warwick, C., Arena, P., Lindley, S., Jessop, M., & Steedman, C. (2013). Assessing reptile welfare using behavioural criteria. In Practice, 35(3), 123-131.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.