5 tapaa, joilla kissat ja koirat eroavat toisistaan

Kissat ja koirat ovat molemmat upeita eläimiä, jotka koetaan usein toistensa vastakohdiksi. Koira esitetään usein ihmisen parhaana ystävänä, joka uskollisena eläimenä pysyy omistajansa rinnalla kaikissa tilanteissa, kun taas kissa nähdään itsenäisempänä ja myös itsepäisempänä olentona. Näissä kahdessa eläimessä on myös tiettyjä samoja piirteitä, mutta tänään keskitymme nimenomaan siihen, miten kissat ja koirat eroavat toisistaan.

5 tapaa, joilla kissat ja koirat eroavat toisistaan

1. Itsenäisyys ja seurallisuus

Kissat ovat tunnetusti koiria itsenäisempiä eläimiä, jotka sietävät yleensä yksinoloa huomattavasti koiria paremmin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö kissa kaipaisi seuraa, ja että sen voisi jättää yksin pitkäksi aikaa. Eläinsuojelulaissa on itse asiassa määrätty, että kissaa ei saa jättää yksin kotiin vuorokautta pidemmäksi ajaksi. Kissa kuitenkin pärjää yleensä hyvin kotona esimerkiksi omistajan pitkäksi venyneen työpäivän ajan, kun taas koiranomistajan täytyy ottaa lemmikki huomioon kaikessa ajankäytössään.

Jokainen koira ja kissa on oma yksilönsä, mutta yleistyksenä voidaan sanoa, että koirat kaipaavat kissoja enemmän ihmisten seuraa. Liiallinen yksinolo voi aiheuttaa koiralle surua, stressiä ja ahdistusta, mikä voi näkyä esimerkiksi käytöshäiriöinä. Kuitenkin myös kissojen tiedetään kärsivän toisinaan eroahdistuksesta. Siinä missä koirat ovat yleensä aina valmiita viettämään aikaa omistajansa kanssa ja miellyttämään tätä, moni kissa suhtautuu luokse kutsumiseen, silitysyrityksiin ja hellyydenosoituksiin vaihtelevalla kiinnostuksella. Tämä ei suinkaan tarkoita, etteivätkö useimmat kissat nauttisi rapsutuksista ja omistajan kanssa vietetystä ajasta – näillä eläimillä on vain tapana tehdä asiat omaan tahtiinsa. Kissa tekee selväksi, kun se on valmis silitettäväksi ja hellittäväksi.

2. Ravinto

Ravinnolla on erittäin suuri merkitys niin kissan kuin koirankin terveydelle ja hyvinvoinnille. Tasapainoinen ja lajille sopiva ruokavalio vahvistaa eläimen immuunijärjestelmää ja antaa suojan monia sairauksia vastaan. Kissan ja koiran ruokailutavat ja ravintotarpeet poikkeavat toisistaan, mutta koska molempien ruoansulatusjärjestelmä on lihansyöjille tyypilliseen tapaan lyhyt, ne tarvitsevat helposti sulavaa ja energiapitoista ruokaa.

Kissa on puhdas lihansyöjä, joka tarvitsee elääkseen laadukasta proteiinia ja rasvaa, riittävästi vitamiineja ja kivennäisaineita ja vain vähän hiilihydraatteja. Kissan elimistö tarvitsee myös useita aminohappoja, joista tärkeimmät ovat arginiini ja tauriini, joista ensimmäisen puutos aiheuttaa elimistön ammoniakkipitoisuuden nousun ja jälkimmäisen puutos kasvun hidastumista, sikiön kehityshäiriöitä ja silmän verkkokalvomuutoksia.

Koira on ihmisen rinnalla viettämiensä vuosien aikana kehittynyt ruokavalioltaan hyvin joustavaksi. Koirasta puhutaan usein kaikkiruokaisena tai sekasyöjänä, sillä sille maistuvat eläinperäisen ravinnon lisäksi myös kasvikset. Koiran elimistö ja ruoansulatusjärjestelmä ovat kuitenkin edelleen lihansyöjälle ominaiset, mikä tarkoittaa, että ison osan koiran ruokavaliosta tulisi koostua lihasta. Koiran elimistö pystyy hyödyntämään tehokkaasti paitsi eläinperäistä proteiinia, myös rasvaa. Suuret määrät vaikeasti sulavaa ruokaa, kuten raakaa kasvisravintoa, sen sijaan aiheuttavat monille koirille ruoansulatusongelmia. Koira ei tarvitse runsasta määrää hiilihydraatteja, mutta saa kypsennetystä ja jauhetusta kasvisruoasta energiapitoista tärkkelystä, vitamiineja, kivennäisaineita ja kuitua.

3. Hygienia

Kissa tunnetaan puhtautta arvostavana eläimenä, joka viettää päivittäin pitkiä aikoja pesten turkkiaan kielellään. Kun kissa nuolee turkkiaan, sen ihon talirauhasten erittämästä rasvasta muodostuu suojaava rasvakerros, joka toimii samalla hoitoaineen tavoin. Lyhytkarvaista kissaa ei tavallisesti tarvitse pestä lainkaan, mutta pitkäkarvainen kissa ei pysty pitämään turkkiaan puhtaana omin neuvoin. Lyhytkarvainenkin kissa saattaa tarvita pesemistä, jos se kärsii allergioista tai jos sen turkki on jostain syystä erityisen likainen. Useimmin pesua tarvitsevat karvattomat kissat, joilla talirauhasten erittämä rasva ei imeydy turkkiin, vaan jää iholle.

Koirat sen sijaan eivät pese itseään kissojen tavoin, vaan tarvitsevat puhtaana pysymisessä ihmisen apua. Se, kuinka usein koira tarvitsee pesua, riippuu muun muassa vuodenajasta sekä koiran aktiviteeteista, turkin tyypistä, rodusta, koosta ja iästä. Esimerkiksi paljon aikaa ulkona viettävä koira tarvitsee useammin kylvyn kuin sen vain vähän ulkoileva lajitoveri.

4. Käyttötarkoitus ja kesyyntyminen

Kissojen ja koirien kesyyntyminen tapahtui toisistaan poikkeavasti, ja ihminen on käyttänyt vuosituhansien aikana näitä lajeja hyödykseen eri tavoin. Kissan tärkein ja lähestulkoon ainoa ammatti oli vuosituhansien ajan – ja on paikoitellen edelleen – jyrsijäpopulaatioiden kurissa pitäminen. Kissojen käyttäytymisgeeneissä on näin vuosituhansien aikana tarvittu vain yksi muutos, eli kesyyntyminen. Sen sijaan eri tyyppisiä koiria on jalostettu Antiikin Roomasta lähtien erilaisiin tarpeisiin. Esimerkiksi vahvikoiralta vaadittiin erilaisia ominaisuuksia kuin metsästyskoiralta, joten jalostustarkoituksiin valittiin sukupolvien ajan yksilöitä, jotka parhaiten vastasivat kutakin tarvetta.

5. Kouluttaminen ja suostuvaisuus

Koiraa on perinteisesti pidetty kissaa oppimiskykyisempänä eläimenä, mikä ei kuitenkaan johdu siitä, että se olisi kissaa älykkäämpi. Toisinaan sanotaan, että  kissat ja koirat eroavat toisistaan siinä, että koirat oppivat tekemään, mitä ihmiset tahtovat niiden tekevän, kun taas kissat kouluttavat omistajansa tekemään, mitä ne tahtovat heidän tekevän. Kuten olemme jo todenneet, kissa on koiraa itsenäisempi eläin, jonka luonnolliset vietit ajavat sitä tekemään sen, mitä se itse haluaa, sen sijaan, että se toimisi muiden pyytämällä tavalla. Tämä ei kuitenkaan missään nimessä tarkoita, etteikö myös kissa oppisi asioita. Ihmisen on vain valittava oikeat koulutusmenetelmät sen mukaan, mitä eläintä ollaan kouluttamassa.