4 mettä ravinnokseen käyttävää lintua
Kirjoittanut ja tarkastanut biologi Ana Díaz Maqueda
Maapallon trooppisilla ja lauhkeilla alueilla elää monia mettä ravinnokseen imeviä tai syöviä lintuja, joista esittelemme tänään neljä.
Mitä mesi on?
Mesi on kukkien tuottamaa nestettä, jonka tarkoituksena on houkutella pölyttäviä eläimiä, yleensä hyönteisiä, kukalle. Se koostuu pääasiassa sokerista, erityisesti sakkaroosista, mutta sisältää joissain tapauksissa myös polysakkarideja, aminohappoja ja lipidejä. Monet linnut, kuten kolibrit, syövät mettä, mutta yksikään lintu ei pärjää yksinomaan medellä, sillä se ei sisällä kaikkia linnuille tärkeitä aminohappoja.
8 faktaa mettä ravinnokseen käyttävistä linnuista
- Mettä ravinnokseen käyttävillä linnuilla on pitkä ja ohut nokka. Osalla nokka kaartuu hieman alaspäin.
- Myös lintujen kieli on usein hyvin pitkä ja siinä on erilaisia kyhmyjä, jotka kasvattavat kielen pinta-alaa ja helpottavat meden keräämistä.
- Näiden lintujen ruoansulatusjärjestelmä on hyvin lyhyt. Sen lisäksi niiden kivipiira – eli mahalaukun taempi osa, jossa ruoan hienontaminen pääasiassa tapahtuu – on pieni, eikä erityisen lihaksikas.
- Mettä syövillä linnuilla ei ole linnuille tyypillistä umpisuolta.
- Mesi sulaa nopeasti ja tuottaa suuren määrän virtsaa. Välttääkseen elektrolyyttitasapainon häiriintymisen yön aikana jotkut mettä syövistä linnuista pystyvät pysäyttämään munuaistensa toiminnan.
- Saadakseen tärkeitä ravinteita, joita mesi ei sisällä, nämä linnut viettävät osan ajastaan hyönteisten ja niveljalkaisten etsimiseen.
- Nuorten mettä ravinnokseen käyttävien lintujen ruokavalio perustuu hyönteisiin ja niveljalkaisiin ja alkaa painottua meteen vasta linnut ikääntyessä ja kehittyessä.
4 mettä ravinnokseen käyttävää lintua
1. Malakiittimedestäjä
Malakiittimedestäjä (Nectarinia famosa) on eteläisessä Afrikassa elävä medestäjiin kuuluva varpuslintu ja yksi kauneimmista mettä ravinnokseen käyttävistä linnuista. Medestäjät syövät pääasiassa mettä, mutta täydentävät ruokavaliotaan hyönteisillä. Suurin osa medestäjistä pystyy kolibrien tavoin lentämään paikallaan imiessään mettä, mutta yleensä ne istuvat oksalla syödessään. Malakiittimedestäjät elävät yleensä yksin, mutta saattavat kerääntyä jopa 1000 yksilön parviin ruokaillessaan. Malakiittimedestäjäkoiras on noin 25 ja naaras noin 15 senttimetrin pituinen. Koiras on väriltään kirkkaan metallinhohtoisen vihreä, ja sen mustien siipien kupeessa on keltaiset laikut. Naaraat ja nuoret yksilöt ovat selästään harmaita ja vatsastaan kellertäviä.
2. Keltavatsamedestäjä
Myös keltavatsamedestäjä (Cinnyris venustus) on malakiittimedestäjän tavoin medestäjien heimoon kuuluva varpuslintu, jota tavataan Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Koiras houkuttelee potentiaalisia kumppaneita keltaisilla rintasulillaan ja muuten sinisellä sulkapeitteellään, jonka sävy vaihtuu sen mukaan, miten valo osuu siihen. Myös naarailla on keltainen rinta, mutta muuten ne ovat koiraita vaatimattomamman värisiä. Keltavatsamedestäjät ovat erinomaisia pesän rakentajia, joiden pesät riippuvat puiden oksilla. Muiden mettä syövien lintujen tavoin ne lisäävät syömiensä hyönteisten määrää paritteluaikaan.
3. Valkosilmämesikko
Myös eteläisen Australian endeeminen laji valkosilmämesikko (Phylidonyris novaehollandiae) on varpuslintu, mutta se kuuluu yllä esitellyistä lajeista poiketen mesikoiden heimoon. Koiraat ja naaraat ovat keskenään samannäköisiä ja lähes samankokoisia. Niillä on musta vartalo, jossa on valkoinen juova, keltaiset siivet ja valkoiset iirikset. Valkosilmämesikot elävät tyypillisesti suurissa parvissa välttääkseen petoeläimiä, mutta niiden pariskunnat ovat yksiavioisia. Ne syövät meden lisäksi niveljalkaisia, kuten sirkkoja ja hämähäkkejä, sekä tiettyjen kemppien erittämää sokeria.
4. Vihererakkokolibri
Vihererakkokolibri (Phaethornis guy) on amerikkalainen kiitäjälintu, jota tavataan Costa Ricasta Kolumbiaan, Venezuelaan, Trinidadiin, Ecuadoriin ja Kaakkois-Peruun ulottuvalla alueella. Lajista tunnetaan neljä alalajia. Myös kaikille tutut kolibrit kuuluvat kiitäjälintuihin, jotka tunnetaan kaarevasta nokastaan, pitkistä pyrstösulistaan sekä pienistä ja vahvakyntisistä jaloistaan, jotka soveltuvat huonosti kävelemiseen. Vihererakkokolibrit pysyttelevät kolibrien tavoin lennossa imiessään mettä kukasta. Kuten vihererakkokolibrin nimestä voi päätellä, sillä on vihreä sulkapeite.
Mettä ravinnokseen käyttävien lintujen suojelu
Monien mettä ravinnokseen käyttävien lajien yksilömäärä ei ole tiedossa, sillä nämä linnut ovat usein nopeita ja arkoja ja pysyttelevät poissa ihmisten silmistä. Se kuitenkin tiedetään, että elinympäristön tuhoutuminen vahingoittaa lintupopulaatioita. Muita merkittäviä uhkia näille linnuille ovat elinympäristön pirstoutuminen, metsien muuttuminen viljelymaaksi, teiden rakentaminen ja laittomat hakkuut. Monet linnut ovat riippuvaisia tietyistä kasvilajeista, ja jos nämä kasvit katoavat, linnut eivät saa tarvitsemaansa ravintoa.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- BirdLife International. 2016. Phylidonyris novaehollandiae. The IUCN Red List of Threatened Species 2016: e.T22704361A93964734
- BirdLife International. 2018. Nectarinia famosa. The IUCN Red List of Threatened Species 2018: e.T22717979A132114939.
- Estévez Varón, J. V., & Castaño-Villa, G. J. (2014). riQueZa y aBundanCia de aVes fruGíVoras y neCtaríVoras en una PlantaCiÓn de aliso (Alnus acuminata) y un BosQue seCundario en los andes Centrales de ColoMBia. BOLETÍN CIENTÍFICO CENTRO DE MUSEOS MUSEO DE HISTORIA NATURAL Vol. 18 No., 67.
- Miller, R. S. (1937). The Helmeted Friar-bird. Emu-Austral Ornithology, 36(4), 249-253.
- SMITH-RAMÍREZ, C. E. C. I. L. I. A., & Armesto, J. J. (1998). Nectarivoría y polinización por aves en Embothrium coccineum (Proteaceae) en el bosque templado del sur de Chile. Revista Chilena de Historia Natural, 71(1), 51-63.
- undefined. 2018. Cinnyris venustus. The IUCN Red List of Threatened Species 2018: e.T22717826A131882422
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.