Minisika lemmikkinä

· 11.5.2019

Myös Suomessa nähdään enenevissä määrin minisikoja lemmikkinä. Minisika on suhteellisen vaativa ja omistajaltaan johdonmukaista kasvatusta tarvitseva lemmikki, mutta oikein hoidettuna erinomainen lisä perheeseen.

Sen lisäksi, että siat ovat erittäin älykkäitä eläimiä – koiraa ja kissaa älykkäämpiä – niiden toiminnantarve on suuri. Kyseessä on seurallinen ja osallistuva eläin, joka tarvitsee paljon virikkeitä – muussa tapauksessa se keksii niitä itse. Sosiaalisena eläimenä sika ei viihdy yksinään, ja myös laki velvoittaa, että possulla on oltava samaa lajia oltava kumppani.

Sika on luonteeltaan herkkä ja voi muiden saaliseläinten tavoin olla alkuun pelokas. Omistajan on siis oltava lemmikkinsä kanssa hyvin kärsivällinen ja lempeä. Omistajan tulee ymmärtää myös se, että sialla ei ole luonnostaan halua miellyttää ihmistä, kuten esimerkiksi koiralla on.

Usein markkinointitarkoituksissa käytettävä mikropossu-nimitys on harhaanjohtava, sillä tosiasiassa yksikään sikarotu ei pysy oikealla hoidolla ikuisesti pienenä. Ympäri maailman myydään mini- tai mikropossuja, joiden luvataan pysyvän pienenä koko elämänsä ajan, mutta todellisuudessa possun pieni koko johtuu liian vähäisestä ruoan saannista ja riittämättömistä ravinteista. Minisika painaa aikuisena vähintään 25 kiloa ja usein jopa 60 kiloa, eli kyseessä on keskikokoisen tai ison koiran kokoinen eläin.

Minisika saavuttaa täysikasvuuden vasta muutaman vuoden iässä ja kasvaa yleensä hieman alle 50 senttimetrin korkeuteen. Eläimen karkea ja jäykkä karvapeite on muuten harva, mutta niskassa sillä kasvaa pitkiä harjaksia, joiden liikkeistä voidaan kertoa paljon sian tuntemuksista. Minisian jalat ovat lyhyet sen kehon kokoon verrattuna, korvat ovat pienet ja pystyt ja häntä suora ja pitkähkö.

Aivan kuten mikä tahansa lemmikki, myös sika vaatii hyvää hoitoa, hygieniasta huolehtimista ja tasapainoisen ruokavalion.

Miksi sika on erinomainen lemmikki?

Minisikaperhe

Koirat ja kissat ovat suosituimpia ja yleisimpiä lemmikkejä, mutta myös moni muu ihmisen kesyttämä eläin voi täyttää kodin rakkaudella ja ilolla olemalla uskollinen ja kiintymystä osoittava lemmikki. Seuraavaksi kerromme, miksi minisika on erinomainen lisä mihin tahansa perheeseen, jolla on käytössään iso piha ja muut sian vaatimat resurssit.

Sika on rauhallinen ja utelias eläin

Minisika on paljon muutakin kuin söpö naama ja kärsä. Siat ovat säyseitä, uteliaita ja energisiä eläimiä, jotka ovat erittäin harvoin aggressiivisia. Tämä voi tulla monelle yllätyksenä, mutta koirat ja kissat eivät ole ainoita eläimiä, jotka rakastavat leikkimistä, juoksemista ja uusiin asioihin tutustumista. Kaikki tämä pätee niin lehmiin, lampaisiin kuin sikoihinkin.

Minisika on ilmeikäs eläin, joka ilmaisee tunteensa erilaisin äänin ja elein. Kun ihminen ja sika oppivat viestimään keskenään, heidän välilleen voi muodostua hyvin voimakas ja rakastava side. Siat rakastavat silittämistä ja ovat aina valmiit kaatumaan kyljelleen vatsan rapsutusta varten.

Kaikki sikalajit ovat sosiaalisia eläimiä, jotka kaipaavat seuraa – niin ihmisten, kuin etenkin omien lajitovereidensa.

Sika on helppo kouluttaa

Monelle tulee yllätyksenä se, että siat ovat erittäin älykkäitä eläimiä – noin kolmevuotiaan lapsen tasolla – jotka oppivat helposti ja nopeasti. Oikeilla metodeilla minisikaa voidaan kouluttaa aivan kuten koiraakin, ja se oppii käskyjä ja erilaisia temppuja, jos niitä sille halutaan opettaa.

Sika oppii nopeasti nimensä ja kulkemaan omistajansa rinnalla koiran tavoin. Minisika oppii usein sisäsiistiksi huomattavasti koiraa nopeammin.

Sika on puhdas eläin

Yleisestä uskomuksesta poiketen siat eivät ole likaisia eläimiä. Päinvastoin sika ei koskaan vapaaehtoisesti ulosta ruokansa lähelle. Siat pitävät mudassa pyörimisestä, koska se pitää ne viileinä – siat eivät hikoile – ja huolehtii niiden ihosta.

Minisika lemmikkinä

Aivan kuten mikä tahansa eläin, myös minisika tarvitsee terveellistä ruokaa, säännöllistä liikuntaa sekä hygieniasta ja terveydestä huolehtimista.

1. Tasapainoinen ruokavalio

Minisika on kaikkiruokainen eläin, joka rakastaa syömistä, mutta tämä ei tarkoita, että kaikki ruoka olisi sille hyväksi. Minisika voi syödä kotiruokaa tai sioille tarkoitettua rehua, mutta ruokavalion tulisi sisältää runsaasti vihanneksia ja hedelmiä, minkä lisäksi liian rasvaista, suolaista ja mausteista ruokaa tulee välttää. Sika ei välttämättä tarvitse lainkaan lihaa, mutta sitä voidaan tarjota hyvin pienissä määrin ja hyvin kypsennettynä.

Kuten millä tahansa eläimellä, myös minisialla tulee aina olla tarjolla raikasta vettä. Jotkut siat eivät juo tarpeeksi, jolloin ruoan sekaan voidaan lisätä nestettä.

2. Elinympäristö ja hygienia

Minisialle parhaat asuinolosuhteet ovat maalaismaiset ja eläimen tarpeisiin muuntautuvat. Joissain tapauksissa minisika voi asua sisällä omistajansa kanssa, mutta sian tulee päästä ulkoilemaan mahdollisimman suurella aidatulla piha-alueella. Jokaisen omistajan on ymmärrettävä, että maan tonkiminen on sioilla lajityypillistä käyttäytymistä, jota niiden täytyy päästä toteuttamaan. Sika tarvitsee myös paljon muita virikkeitä.

Vaikka minisika pärjääkin lämpiminä vuodenaikoina ulkona ympäri vuorokauden, on hyvä muistaa, että kyseessä on arka saaliseläin. Sialle on siis aina tarjottava turvallinen, mukava ja puhdas paikka nukkumiseen.

Minisika on puhdas eläin, joka ei haise pahalta. Jos sika haisee, syynä on sen likainen ja epähygieeninen ympäristö. Kuten jo mainitsimme, sika ei pidä likaisesta ympäristöstä, ja sen ruoka tulee aina pitää kaukana paikasta, johon eläin ulostaa.

Minisialle on hyvä kaipaa matala mutakuoppa, jossa eläin pääsee pyörimään ja kastelemaan ihonsa. Muta auttaa suojelemaan sian herkkää, kuivumiselle ja palamiselle altista ihoa. Siat myös usein pitävät siitä, että niitä suihkutellaan vedellä.

Minisian perushoitoon kuuluu sorkkien ja torahampaiden lyhennys tarvittaessa, vuosittaiset rokotukset sekä sisä- ja ulkoloishäätö vähintään kerran vuodessa.

3. Liikunta

Luontaisessa ympäristössään minisika kulkee vapaasti luonnossa ja parittelee säännöllisesti. Tämä tarkoittaa, että myös lemmikkinä elävä minisika kaipaa ja tarvitsee säännöllistä liikuntaa ja tilaa liikkua pysyäkseen terveenä ja hyvinvoivana.