Lentokyvytön kiivi on Uuden-Seelannin kansalliseläin

23 kesäkuu, 2020
 

Oseaniassa elää monia erikoisia eläinlajeja, joista yksi on kiivi. Kiivit ovat lentokyvyttömiä lintuja, jotka on aikaisemmin luokiteltu strutsilintuihin, mutta joiden katsotaan nykyisin muodostavan kiivilintujen lahkon ainoan heimon. Kiivi on epäilemättä tunnetuin Uuden-Seelannin linnusta ja myös maan kansalliseläin.

Lentokyvytön kiivi on Uuden-Seelannin kansalliseläin

Tuhansia vuosia Uudessa-Seelannissa elänyt kiivi on yksi maan kotoperäisistä lajeista. Joidenkin tutkimusten mukaan nämä linnut ovat pienestä koostaan huolimatta sukua jo sukupuuttoon kuolleille Madagaskarissa eläneille valtavan kokoisille norsulinnuille. Kiivilintujen lahkoon kuuluvat kiivit muodostavat Apterygidae-heimon ainoan suvun, Apteryxin. Kiivit jaetaan viiteen lajiin.

Kiivit ovat erikoisia eläimiä, joiden linnuille poikkeavat ominaisuudet selittää osaltaan se, että kiivilajit ovat kehittyneet ympäristössä, jossa ainoat maanisäkkäät ovat olleet lepakoita. Tällaisessa elinympäristössä etenkin linnut ovat täyttäneet yleensä nisäkkäille kuuluvia ekologisia lokeroita. Kiivillä on siis linnuksi monia nisäkäsmäisiä piirteitä kuten hyvä kuulo- ja hajuaisti.

Lentokyvytön kiivi on Uuden-Seelannin kansallislintu
 

Kiivi on lentokyvytön lintu

Kiivit ovat suunnilleen kanan kokoisia lintuja, eli täysikasvuisina noin 25-45 senttimetrin korkuisia ja 1,3-3,3 kilon painoisia. Esimerkiksi strutsien, emujen ja pingviinien tavoin kiivit ovat lentokyvyttömiä lintuja. Yksi teoria siitä, miksi nämä linnut eivät osaa lentää, on se, että Uudessa-Seelannissa elävien lintujen ei tarvinnut miljoonien vuosien aikana kehittää lentotaitoaan, koska maassa ei ollut nisäkkäitä, jotka ovat lintujen luontaisia vihollisia. Lentokyvyttömyys ei kuitenkaan tarkoita, etteikö kiivillä olisi siipiä. Ne ovat kuitenkin vain noin kolmen senttimetrin pituiset, ja koska lintu pitää niitä tiiviisti lähellä kehoaan, ne on vaikea nähdä nopealla vilkaisulla.

Kolmasosa kiivin painosta syntyy sen pitkistä ja lihaksikkaista jaloista. Kiiveillä ei ole onttoja luita, kuten linnuilla yleensä, vaan niiden luissa on nisäkkäiden tapaan luuydintä. Tämä seikka selittyy sillä, että koska kiivit eivät lennä, niiden ei tarvitse olla erityisen kevyitä. Kiivit käyttävät voimakkaita jalkojaan myös aseena puolustaessaan itseään tai joutuessaan tappeluun. Kiivit nähdään yleisesti arkoina ja hentoina lintuina, mutta tosiasiassa ne ovat melko aggressiivisia ja territoriaalisia. 

Lentokyvytön kiivi on Uuden-Seelannin kansallislintu
 

Yksi erikoinen kiiveihin liittyvä seikka on niiden alhainen ruumiinlämpö. Siinä missä lintujen normaali ruumiinlämpö on keskimäärin 42 astetta, kiivien ruumiinlämpö on enintään 37 astetta ja usein huomattavasti tämän alle. Kiivit ovat yöeläimiä, jotka luottavat hyvään hajuaistiinsa ja kissamaisiin kasvoissa ja nokan ympärillä kasvaviin viiksiinsä. Linnut luottavat yleensä näköaistiinsa, mutta hajuaisti ja viikset todennäköisesti auttavat kiiviä suunnistamaan pimeässä. Monista muista linnuista poiketen kiivillä sieraimet ovat sen pitkän nokan kärjessä. Myös kiivin kuuloaisti on melko kehittynyt ja sillä on pään sivuilla kohtalaisen helposti erotettavat höyhenten peittämät korva-aukot.

Kiivin elinympäristö ja elintavat

Kiivit voivat elää niin lumipeitteisillä vuorilla kuin sammaloituneissa metsissä ja ruohotasangoillakin. Näitä lintuja tavataan harvoin päiväsaikaan, mikä ei johdu siitä, että ne piileskelisivät saalistajilta, vaan ne pakenevat paahtavaa kuumuutta. Auringon kivikovaksi polttama maa voi myös estää kiivejä kaivamasta ravintoaan. Nämä linnut etsivät ravinnokseen matoja, hyönteisiä ja muita selkärangattomia kaivamalla nokallaan maata. Niille maistuvat myös hedelmät ja tilaisuuden tullen pienet sammakot, ravut ja iilimadot.

Kiivi poikkeaa monista muista linnuista myös siinä, että kun suurimmalla osalla linnuista on vain yksi munasarja, kiivillä niitä on kaksi. Vaikka kiivi on suunnilleen saman kokoinen kuin kana, naaras munii jopa kuusi kertaa kananmunan kokoisen munan. Muna vie linnun kehosta niin suuren osan, ettei se pysty syömään kolmeen päivään ennen munimista, minkä lisäksi sen on vaikea kävellä.

 
Lentokyvytön kiivi on Uuden-Seelannin kansallislintu

Munan hautominen on yleensä koiraan tehtävä. Poikanen syntyy noin kymmenen viikon hautomisen jälkeen ja pystyy välittömästi syntymänsä jälkeen pitämään hyvin huolta itsestään. Vanhempien tarvitsee ruokkia poikasta vain silloin tällöin, koska se saa tarvitsemiaan ravintoaineita munasta. Poikanen lähtee pesästä jo viikon ikäisenä.

Kiiviä uhkaa sukupuutto

Kiivit ovat uhanalaisia lintuja, joita uhkaa sukupuutto. Luonnossa arvioidaan olevan jäljellä noin 70 000 kiiviyksilöä, ja poikasista vain 5 % selviää aikuisiksi. Kiivejä uhkaavat muun muassa metsästys sekä etenkin ihmisen Uuteen-Seelantiin tuomat vieraslajit kuten kärppä, minkki, kissa ja koira. Osittain lintujen tukalaa tilannetta selittää myös sopivien elinympäristöjen väheneminen.

Koska kiivien määrä on vähentynyt huomattavasti, paikalliset asukkaat ovat ryhtyneet taisteluun lajin pelastamiseksi. Uuden-Seelannin suurimman kaupungin, Aucklandin, eläintarhassa on ryhdytty hautomaan luonnosta kerättyjä munia. Poikasia kasvatetaan eläintarhassa kuukauden ajan, minkä jälkeen ne vapautetaan saarelle, jossa ei ole lajia uhkaavia petoja.